perjantai 18. heinäkuuta 2014

Masokistista valvomista edeltävä vimma

Vielä minä sinut kesytän
Pelon ajama vimma
Vei armoni taas teille tietämättömille
Ja huoriin
Kuka suostui kuka ei
Alistajan tai lohduttajan ansa
Otti, tukisti ja tänään itken
Itseni puuttumista
Itsekkyyttäni
Isoäidin kuoleman pelosta
ja rikkinäistä sydäntä
Tiedän olet taas lähempänä
Mutta tukahdutan tunteeni
Kuorellani
Ja taas alkaa vimma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti