Pahinta on olla olemassa tekemättä mitään. Vanhempien painostus on okei, tyytymättömyys oikeutettua ja kilpailuhenkisyys ihan tervettä. Vihaan ihmisiä jotka antaa paskan itsetuntonsa olla esteenä kaikelle. Kaikki jää näkemättä ja kokematta, etenkin saavuttamatta, ja kaikista pahinta on tietää että se on sun oma vikas. Imaskaa itsekeskeisyyttänne ja pyytäkää jotakuta muuta paapomaan teitä. Mä aion tehdä ihmeitä. Mua ei paljoo pelota kun peelot haukkuu ja rähisee. Aukokoot nassuaan pönkittääkseen sisälmyslihaksiaan, mutta tiedä kultapieni et se on ihan okei. On opastettu että gotta loooove haters.
Onneksi olet ongelmanratkasukone. Kun pisteeseen B on päästy on lähettävä havittelemaan pistettä G. Sen jälkeen kolmanteen todellisuuteen. Käännetään kivet, kannot, avataan maailmoita. Ei oo aikaa jäädä ihailemaan saavutuksiaan ennen kuin ihminen on uudestaan Jeesus Kristus ja halleluujaa. Ei ennen kun kuvitan ja rakennan koko maailman uudestaan perkele seitsemässä tai vähemmässä.
Sädeintä on tän ihmisolennon heikkous: tunteet. Emotivistit on kusettajia. Moraali on keksintöä. Tunteet on petollisia, ne on käsiteltävä, niitä on hallittava, ensin omia sitten niitä ympärilläsi. Osaamisen maailmanvaltijas. Valta on taikasauva ja olen suunnattoman rampa. Siis miksi kysyt mikä minusta tulee isona?
Ei mitään hajua, mut sillä ei oo mitään väliä sillä vaikka olisin leopardi (ennen ku tulee tietosuus vastaan ettei ihminen voi olla ihan eläin) niin kaikki on tosi jees ja lämmintä. Mä vastaanotan rakkautta ja saan rakastaa, suruta ja iloita pallinaamallani, istu naamalleni. Tunteita.
Hannu sanoo että kaikki tunteet tunnetaan vain tsägällä tai jotkut jopa pakottamalla. Pakottaminen on turhaa itsensä rääkkäämistä. Mut samoja tunteita voi esittää tuntematta niitä, mut se vaatii tekniikkaa. Tunteettomuus on kuulema ihmisystävällisempää.
Olen teknikko ja rakastan sinua.
