Silmiesi pohjaton kuilu

Sinä iltana suonissasi tanssittiin euforisia hitaita.

Unohdit, että lääke on pelkkä näytelmän ruumiillistuma ja minun kesti liian kauan soittaa ambulanssi. Sinä iltana sammui silmiesi pohjaton kuilu. Kello kahdeksan. Osasto kahdeksan. Kahdeksas kerros. Silmäsi näkivät ennen sieluuni asti. Porasivat reikiä vihaani. Vapauttivat minut. 

Myöhemmin. Paljon myöhemmin kun silmäsi syttyvät uudelleen ymmärrän, et kaikki pohjaton on vain kuolemaa, mutta en voi päästää irti enää.

Joululaumakalenteri

Me hassut. Elämme utopiassa täällä. Meidän laumalla on joulukalenteri. Meillä on ikioma joulukalenteri. Eilen oli joulukuun ensimmäinen päivä ja ensimmäinen luukku aukesi. Luukussa meidän Peikko tarjoili lapsuutemme jouluvideoita glögin ja piparin kera. Tänään aukesi toinen luukku, jossa meidän oma pieni vipeltäjä Libbender "Lilli" Leino vei meidät mielikuvamatkalle. Löllöilimme silmät kiinni toisiimme nojautuen kun Lilli kuljetti meitä. Matkan lopussa makoiltiin pehmeällä vaahtokarkkipetillä tärkeimmän ihmisen kanssa. Lilli syötti meille lempparikarkkejaan samalla. Siinä me kakskymmentä komiaa istuttiin vieretysten mutustellen vällyjen alla ja taas tajuttiin kuinka ihanaa tässä kohotetussa kuplassa on ollakaan. Ei tietoakaan ulkomaailmasta. On vain me. Meidän taiteemme. Meidän laumamme. Perhe. On kivaa et on joulukuu, sillä pyhä tulee!