hikoile kunnes nukahdan kuomaseni

Illalla ruoansulatuskeksiä ja nuudelia koulurakennuksessa. Siellä oli kaikuva moniääninen laulaminen ja se kuulosti ihan nätiltä. Voi varmaan arvata etten siitä huolimatta voinut olla ajattelematta mitään muuta kuin sitä itteensä. Niin monta huonetta typötyhjillään. En mä voi sille mitään. Piste. Lähdettiin kotiin, ei maltettu odottaa. Hikosin niin ja seuraavana päivänä äipältäkin tulee vuohihuutoimitaatioo. Seinätki kuulemma heilu välillä. Jossain kaukana vaaleansininen paita joka oli aika tyköistuva, se oli se enkeliefekti. Mietin että viikon päästä ollaan gänäsh ja mulla on ihonväriset sukkahousut ja bootsieet ja pikkumusta. Ehkä pippurinen. Suunnitelmiani muutettiin kun ymmärsin tänään että polvetki näkyis ja niissä on hileitä, soraa ja kyyneliä. Olen siis pelkkä housut. Ellei se sit ois tosi coolia ja viestis sitä et oon aika kova mimmi. Rawr. Päihteet haluaa minua enemmän kuin Sun Mutsis haluaa meitä. Ymmärrän kyllä, olenhan uhka, ja hirvittävän suuri ja pelottava ysikolmonen. Kaupungissa niin kokenut että en muista vastaantulijaa nimeltä vain pilkahduksen menneisyyttä ja pelkkää seksiä. Ajalta kun en tuntenut sinua, muttei se ole tekosyy. Kuilu ei ole selitettävissä, aika näyttää ja toivon etten tukahduta sinua. Sitten muutetaan yhteen ja hikoillaan taas kunnes nukahdan.